Ensimmäiseen vuoden puolikkaaseen ei mahtunut kovin montaa telttaretkeä tai -yötä. Kevään vapaa-aikaa rajoitti lopputyön kirjoittaminen ja aivan viimeiset koulutyöt. Työrintamallakaan ei varsinaisesti ollut hiljaista. Lopputyö onneksi tuli valmiiksi ja itsekin valmistuin vihdoin ja viimein kesäkuun puolella nimikkeellä insinööri YAMK eli Master of Engineering, jälkimmäinen toki kuulostaa paljon paremmalta. Josko nyt ei tarvitsisi enää mitään kauhean suuria opiskella, ellei sitten aio alaa aivan kokonaan vaihtaa. Aikeeni ulkonayöpymisestä vuoden jokaisena kuukautena tyssäsi heti alkuunsa, kun tammikuussa oli muka liian kylmää tai sitten sopivan lämpötilan vallitessa ei vain ehtinyt tai jaksanut lähteä.
 |
Hieman aavemaisella iltanuotiolla kuunneltiin jään vonkumista
|
 |
| Tunnelmavalaistusta |
 |
Helmikuun alussa ei ollut juuri lumesta tietoa
|
Helmikuun alussa sain vihdoin aikaiseksi lähteä. Kipakassa muutaman asteen pakkasessa saatiin olla kyllä ainoat telttailijat jälleen tutuksi ja turvalliseksi tulleella Störsvikin Sandfjärdenin rannalla. Illalla saatiin kuunnella merijään monkumista ja paukahtelua, oli ihan jännää. Yö oli pitkä ja pimeä. Kovin pitkää reissua tuosta ei kyllä tullut, lähinnä lähdettiin kokeilemaan varusteiden tai ehkä enemmän omaa pakkasenkestoa. Eipä tuota pakkasta kyllä tainnut olla kuin viitisen astetta.
Seuraava telttaretki suuntautui samalle rannalle pari kuukautta myöhemmin. Tällä kertaa oli muutama muukin samoilla aikein liikkeellä. Telttakuntia ei silti ollut ruuhkaksi asti. Iltapalaa hämärtyvässä illassa nautiskellessa kevään ensimmäinen lehtokurppa eteni tuttua reittiään ylitse ilmoitellen tasaisin väliajoin itsestään. Aamulla pakattiin ajoissa kamppeet ja ajeltiin Pikkalaan aamupalalle. Tosin parin pysähdyksen taktiikalla, koska pelloilla hieman yllättäen oli jokunen soidintava teeri, joita piti jäädä tutkailemaan. Olin ollut aamulla hieman pettynyt, kun en ollutkaan herännyt pulputukseen, mutta näkeminen olikin vielä parempaa.
 |
| Helmikuu.. |
 |
..ja huhtikuu, sama ranta
|
 |
Telttapaikkakin taisi olla sama hyväksi havaittu
|
Toukokuussa ennen suurta Porin lintuseikkailua yövyin puolestaan ystävän vanhempien mökkipihalla omassa yksiössäni. Lämpötila oli täydellinen ja yö linnuista huolimatta mukavan rauhallinen. Toinenkin yö olisi mennyt oikein hyvin. Kesäkuun alussa puolestaan pääsin jälleen tutulle rantatontille työporukan mökkireissun yhteydessä. Totutusti kovin montaa tuntia ei tullut reissulla jälleen nukuttua, mutta riittävästi ettei edes oikeastaan väsyttänyt samana päivänä. Maanantaina tilanne olikin aivan eri.
 |
Yöpaikka maisemalla
|
 |
Ei tässäkään rantatontissa valittamista
|
Ensimmäiseen puoleen vuoteen mahtui siis kuusi telttayöpymistä ja pari yötä kodassakin. Keskiarvona ihan hyvä, mutta aiemminkin telttailut ovat painottuneet enemmän syksyn puolelle. Tänä vuonna näyttää hieman huonommalta telttailujen suhteen loppuvuodelle. Ainakin taidetaan taivoitemäärästä (25) jäädä jokusen yön verran. Onneksi vuotta on kuitenkin vielä jokunen kuukausi jäljellä ja ainakin joka kuukausi on tarkoitus päästä ainakin kerran yöksi ulos.
