21. joulukuuta 2025

Nuku yö ulkona joka kuukausi, miten kävi?

Päätin vihdoin tänä vuonna päästä jo muutaman vuoden mielessä pyörineeseen nuku yö ulkona joka kuukausi tavoitteeseen. Alkuvuoden ja loppuvuoden yöpymisistä osa oli kyllä vähän sellaista hampaat irvessä tekemistä, muutoin oli oikein leppoisaa ja luonto osaa yleensä yllättää. Kerrataanpa vielä koko tusina. Ohessa muutamat kuvat reissuilta.

Lokakuun aamuvaloja

Tammikuussa olisi ollut hyviä viikonloppuja, mutta satuttiin valitsemaan ehkä se myrskyisin. Ajeltiin pimeässä Lappohjanrannan tuntumaan ja etsittiin sellainen paikka mihin teltan kiilat sai maahan asti, muuten oli ehtinyt routa jo maahan. Paikka ei ollut kummoinen, mutta menihän se yö siinä. Kun yöllä piti kömpiä ulos teltasta asioilleen ei meinannut päästä ulos, kun tuuli painoi ulkoteltan kangasta niin voimalla kohti ja sai tosissaan hetken taistella teltan liepeen kanssa.

Helmikuussa lähdettiin ulkoiluttamaan poikkeuksellisesti tunnelitelttaa ja mihinkäs muuallekaan, kun tutulle ja turvalliselle Störsvikin Sandvikenin hiekkarannalle. Keskenään saatiin olla, mikä ei ollut kauhean suuri ihme ajankohdan huomioon ottaen.

Hieman oli luntakin tosin ei telttapaikalla

Harvinaisempi sisäkuva, tunneli oli vähän ryppyinen

Siinä se on, piti testata.

Aamupalaa hieman lämpeämässä

Maaliskuussa käytiin vuokratupamajoituksessa Repovedellä parin yön verran, sitä toki ei tähän ulkonayöpymisiin lasketa. Todellinen telttayö suuntautui Varlaxuddeniin, tuttu ja turvallinen sekin. Herättiin aamulla mitä upeimpaan säähän ja peukaloinen luritteli jossain aamumetsässä auringonvalon siivilöiytyessä kuusten lävitse.

Ei hullumpi maisema teltan ovelta

Aamun valot ja metsä täynnä linnunlaulua

Kaunis kevätaamu

Huhtikuussa käytiin ensin alkukuusta hyvin keväisessä Sandvikenissä ja pääsiäisen tienoilla vielä hyvin talvisessa Lieksassa. Kontrasti oli aika suuri, koska joki oli vielä jäässä, mutta rastaiden laulaessa pitkälle yöhön ja aamuvarhaisesta.

Teltta jälleen tutulla paikalla

Aamun kuu ja isokoskelo

Illan upeat valot joella

Päätettiin nukkua ilman ulkotelttaa, yöllä kuului lintuja

Aamulla ei sitten nähnytkään kauhean pitkälle
 

Toukokuun loppupuolella oli jälleen aika perinteiselle helatorstain pidennetylle viikonlopulle. Päästiin kaikesta yrityksestä huolimatta lähtemään myöhemmin kuin oli tarkoitus, joten ajeltiin Tammelaan ja uusille hoodeille Kaitajärven luo. Muutama muukin oli valitettavasti saanut saman idean ja niin etsittiin telttapaikka hieman ylempää kuin laavun lähistöltä. Päästiinkin siellä yöpymään aivan upouudessa teltassa. Seuraavana päivänä olikin sitten siirtymä kohti Isojärven kansallispuistoa ja koska askel ei millään meinannut kulkea kohtalaisen lämpimän sään vuoksi, päädyttiin Kuorejärven telttapaikalle Vahterjärven sijasta. Sinne oli onneksi tullut jokunen näkkäri sitten viime kerran. Vesi puolestaan oli noussut todella paljon.

Jonkun verran järven pinta noussut

Tämä paikka ei ollut mikään huikea ja kevään ensimmäiset itikat kiusasi

Näköalateltta

Kupoli sujahtaa näkkärille kivasti + aamulla kamat tuulettumassa narulla
 

Kesäkuun alkupuolella käytiin kaveriporukan kanssa telttailemassa Vihdin Pääkslahdella, jonne oli sopivan lyhyt matka. Oltiin siellä peräti neljän telttakunnan voimin. Sille puolelle jossa oltiin yöpymässä, ei tullut onneksi muita telttailijoita, mutta yksi vene. Kuunneltiin illalla pikkusiepon laulua metsästä ja aiemmin kierroksella oltiin kuultu idänuunilintua. Juhannuksena puolestaan oli jälleen aika perinteiselle melontaretkelle. Tällä kertaa suunnattiin Etelä-Konnevedelle jo yhtä päivää ennen juhannusta. Ensimmäiselle yölle oli vuokratupamajoitus, mutta toinen yö vietettiin jälleen näkkärillä toisessa saaressa.

Välillä on ihan kiva, että heräilee yöllä, voi nähdä vaikka tämmöisen maiseman


Telttakylä


Sen verran muita yöpyjiä, että yöksi laitettiin kyllä ulkoteltta

Heinäkuun kiireiden lomassa ei ennen kesälomaa ehtinyt mihinkään. Kesälomalla yövyttiin yksi yö vähemmän hohdokkaasti leirintäalueella, jossa telttaa piirittivät noin miljoona hyttystä. Toinen yö olikin sitten vähän mielekäämmin Hossan kansallispuistossa tuskaisen helteisessä kelissä, päivällä oli +30°C eikä yölläkään tainnut alle 20 pudota. Siellä yritettiin pysytellä varjossa paahtavalta auringolta ja yritettiin harhauttaa sankoin joukoin esiintyviä paarmoja, joista useampi koki karun kohtalon käden tavoittaessa. 

Hossan vedet on todella kirkkaita

Telttapaikka maisemalla

 

Elokuun alussa vielä kesäloman aikana käytiin menomatkalla geokätköilytapahtumaan yöpymässä Kauhaneva-Pohjankankaalla. Meinasi sekin olla aika tuskien taival. Paikalla pyöri ihan kauhea määrä kärpäsiä, jotka tietysti jostain syystä pitivät minua sekä teltan väriä aivan vastustamattomana.

Illan hämyä



Kärpäsinvaasio ja oltiin normaalista totutulla telttaspotilla
 

Syyskuun alussa käytiin kartoittamassa hieman Västerbyn käymättömiä alueita. Lämpötila oli edelleen kesäinen ja kosteus aikalainen. Jätettiin ulkoteltta laittamatta ja nukuttiin pelkällä sisäteltalla. Syyskuussa suunnattiin myös pidennetyn viikonlopun syysretkelle yksi yö käytiin yöpymässä Pyhä-Häkin kansallispuiston vuokratuvan lisäksi Salamajärven kansallispuistossa Sysilammella.

Hieman oltiin myöhään liikkeellä eikä ulkotelttaa tarvittu tälläkään kertaa

Sumuinen syysaamu

Hyviä telttapaikkoja ei ollut ihan kauheasti Sysilammella tarjolla

Sysilampi, ei tehnyt tälläkään kertaa mieli mennä uimaan
 

Lokakuussa ei meinannut oikein löytyä sopivaa väliä telttaretkelle. Lopulta kuun puolen välin jälkeen hilpaistiin eräänä perjantaina pimeään iltaan ja jälleen Störsvikin suuntaan. Taaskaan ei ollut muita ja yöllä oli ehkä ollut aste pakkasta. Aamulla oli mitä upein auringonpaiste.

Viimeinen yö 'kesäteltalla'

Niin kuulas ja kirpeä lokakuun aamu

Uskomattoman tyyni meri
 

Marraskuun yö meinattiin suorittaa jo ihan kuun alussa, mutta toisin kävi. Vihdoin käytiin aivan viimeisenä viikonloppuna iltamyöhällä, auto parkkiin ja teltta kelvolliselle paikalle. Pienet tulet nuotiopaikalle ja hetken istuskelua iltapalan kanssa nuotion äärellä. Yöpuulle käytiin aaltojen lyödessä rantaan. Tällä kertaa oli jopa toinen telttakunta, yhtään ihmistä ei kyllä onnistuttu näkemään, mutta valoa teltassa oli sekä aamulla kamina laitettiin tulille.

Siellä se taas loistaa
 

Joulukuun yöpyminen olikin heti perään jouluun ensimmäisenä viikonloppuna. Ajeltiin sateessa Lappohjan rannalle iltamyöhään. Teltta saatiin onneksi ilman sadetta pystytettyä ja käytiin vielä pienellä iltakäpöstelyllä pimeällä rannalla. Yö menikin yllättävän hyvin ja taisin havahtua hereille ehkä kolme kertaa, mikä on tavallista vähemmän. Aamulla olikin illan ennusteesta poiketen aikamoinen sade ja muut varusteet saatiin kääriä hämärässä teltassa ja teltta sateessa kasaan.

Ihan pimeetä touhua
 

Siinä olikin koko vuoden kaksitoista yötä ulkona tai no pari enemmänkin. Tänä vuonna ei tullutkaan yhtään pidempää reissua, joten yötkin jäivät aika vähiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi on aina tervetullut!