13. helmikuuta 2017

Epäonninen juhannus

Viime juhannuksena ajateltiin, että olisi mukava lähteä johonkin muualle kuin yrittää viettää taas hyvin tylsää kaupunkijuhannusta täällä pääkaupunkiseudulla. Muutamia käymättömiä retkeilyalueita ja kansallispuistoja oli listalla. Päädyttiin sellaisen sopivan matkan päässä olevaan Seitsemisen kansallispuistoon.

Kaikki oli hyvin suunniteltu ja muistettiin ottaa kaikki tarvittava mukaan. Ajomatkakin sujui oikein mukavasti ja löydettiin parkkiin luontokeskuksen pihaan, josta oli tarkoitus aloittaa. Pakattiin viimeiset tavarat rinkkoihin ja lähettiin polulle tallustamaan.


Heti oli selvää, että oli aivan liian kuuma suunniteltuun matkan pituuteen nähden. Nurinaa kuului siltä toiselta osapuolelta vähän enemmän kuin itseltäni. Keskityin lähinnä itikoihin tai niiden unohtamiseen. Hyttysiä ja paarmoja alkoi olla jo aika paljon ja kävivät kovin hanakasti kiinni, jopa hyttysmyrkyllä kyllästettyyn ja liikkuvaan ihmiseen.


Tuntui että oltaisiin tallusteltu ikuisuus ja silti matka ei tuntunut edistyvän, olo oli vain entistä kurjempi. Parin kilometrin kohdalla seuralainen totesi, että eväät oli muuten unohtuneet autoon kylmälaukkuun. Ei siinä auttanut kuin kääntyä takaisin ja kärsiä itikoista edelleen. Muuten en niin itikoista välitä, mutta kun ne pörräävät naaman ympärillä sekä suuhun, silmiin ja korviin niin iskee helposti ahdistus. Lisäksi hyttysenpistot aiheuttavat aika mukavia allergisia reaktioita. Laskin nimittäin pelkästään oikeasta olkapäästä yli kaksikymmentä paisetta tämän pikkulenkin jälkeen.


Autolle päästyä tuumattiin, että mitäs nyt sitten. Suunnitelma B:tä ei ollut valmiina, suuri virhe. Käytiin lopulta katsastamassa sekä Koverolammen telttapaikka, ei tehnyt kovin suurta vaikutusta, että Kirkas-Soljasen telttapaikka, jossa ei ollut juuri tilaa ja liikaa ihmisiä. Päätettiin tulistella Saari-Soljasella ja lähteä takaisin kotiin. Jos olisi se asuntoauto ollut olisi tämä viimeinen paikka ollut oikein sopivan idyllinen. Jostain kumman syystä näissä jälkimmäisissä paikoissa ei ollut juurikaan hyttysiä, ihme kyllä.


Harvinaisen epäonnista seikkailua siis tälle erää. Paikattiin reissua vähän pysähtelemällä useammalle kätkölle matkan varrella, koska kiirehän ei ollut mihinkään ja mikäs sitä yöttömässä yössä ajellen hyvässä säässä. Kuvia ei juuri sattuneesta syystä olekaan, mutta ohessa ne muutamat mitä muistikortille tarttui. Itse Seitsemiselle täytyy antaa toinen tilaisuus, joku parempi kerta.

2 kommenttia:

  1. Voi ei, tääkö oli se onneton eväät jäi autoon -reissu? (tai no, selvästikin oli. :D) Toivottavasti toisella kertaa on (oli?) parempi onni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, en muistanutkaan kertoneeni siitä. :D Ehkä sitä ei sitten toista kertaa jätä enää eväksiä matkasta. Tosin eipä olla taidettukaan tuon jälkeen mitään pidempää retkeä yrittääkään.

      Poista