29. huhtikuuta 2017

Villa Elfvik kevättä ilmassa (16/100)

Luontoseikkailut eivät päättyneet pääsiäisen osalta lauantaihin. Sunnuntaina toki oli tavallaan välipäivä, tuli sitä käytyä ulkoilemassa, mutta ei mitään kovin kummoista. Maanantaina kun hienot säät edelleen hemmottelivat kävin taas itsekseni lintutornilla.
Suuntasin jälleen edellisestä elämästä tuttuakin tutumpaan Villa Elfvikiin. Asuin Espoon aikana noin neljän kilometrin päässä Villa Elfvikistä, joten eräänä hyvin toimeettomana keväänä pyöräilin tornille useamman kerran viikossa.

Tornille mennessä pitkoksilla oli jo oikean kevään tuntua, aurinko lämmitti kasvoja eikä tuullut yhtään, tuntui jopa lämpimältä. Tornillakin sai hetken nauttia lämmöstä ennen kuin tuuli sitten alkoi. Hetken jo ajattelin, ettei lahdella välttämättä ollut mitään kovin kummoista, kun sitten vasta aloitellessa yksi setä pyysi tarkastamaan olivatko ne uiveloita mitä hän uskoi nähneensä. Yritin nopeasti paikantaa lintuja, mutta en löytänyt joten totesin, että tule vain itse katsomaan, niin löytyy varmasti. Pian yksi pari uiveloita lähtikin lentoon lahdelta.




Nämä kaksi viimeisintä on niitä kohtia, joista otan aina kuvan
Aloin haravoimaan lahtea tarkemmin ja olihan siellä nähtävääkin. Paljon pelkkiä sinisorsia, useampia isokoskeloita, silkkiuikkuja ja taveja. Onnistuin yhyttämään hieman yllättäen myös yhden parin harmaasorsia, piti hetken aikaa tuijottaa ennen kuin varmistuin näkemästäni, onneksi oli koiraspuolinen naaraan seurassa, se kun on helpompi tunnistaa. Perus nokikanaa, tukkasotkaa, kalalokkia, naurulokkia, kanadanhanhia ja laulujoutsenia oli jonkun verran. Näin myös ilokseni kaksi paria lisää uiveloita, ovat kyllä ilo silmälle.




Nelisen merihanheakin onnistuin saamaan putkeeni, samoin kuin parin laskeutuvia kurkia. Tiirakin (kala) osui näkökenttään kivasti. Yritin hieman epätoivoisesti kalastella jotain kahlaajaakin matalikolta ja yritys palkittiin punajalkaviklohan se siellä. Seuraavalla kerralla täytynee mennä niin sanotusti kahlaajapuolelle, niin saa niitäkin listoille.

Kun olin jo melkein lopettelemassa samalle tasanteelle tupsahti kovin puhelias vanhempi setä. Kyseli, että onko lapasorsaa näkynyt, totesin ettei harmillisesti ole osunut näkökenttään. Seuraavaksi kyseli nokikanoja, niitäpä osasinkin osoittaa. Löysipä vielä minullekin ne lapasorsat ihan siitä edustalta. Lopuksi näin vielä kaksi ilmavirtauksista nauttivaa ruskosuohaukkaakin. Tulipahan lajeja.

Uunin väri on jotain todella kaunista
Lyijylasi-ikkunatkin ovat aika hulppeita.
Kävin vielä hetken lämmittelemässä sisällä Villa Elfvikissä ja kuvaamassakin muutaman räpsyn. Päätin tehdä pienen poikkeuksen ennen autolle palaamista ja käydä kurkkaamassa miltä Villa Elfvikin toisella puolella metsässä näyttää. Siellä olikin joku setä trapin kanssa kuvaamassa hippiäisiä. Haahuilin summittaisesti lohkareiden välistä oikeaan suuntaan. Olipa jännittävännäköistä ilmeisesti vanhan graniittilouhoksen jäänteitä. Paljon isoja lohkareita suurella alueella. Kun palasin metsästä takaisin autolle vievälle tielle näin jonkun lehahtavan tien yli kuusistossa. Sinne se kanahaukka sitten jäi puunoksalle istua pönöttämään ihan vapaasti tuijoteltavaksi. Oli kyllä hienoa.

Mieletön pönttö!



Kivoja pikku lampareita lohkareiden seassa.

Uusien havaintojen liudan myötä listallani on jo 73 lajia ja muutamia ihan tavallisiakin siltä vielä puuttuu aivan kokonaan. Ehkä tavoitteeni tornien taistoon mennessä on jo täynnä, vaatinee kuitenkin vielä muutaman hyvän lintureissun. Tämä olikin sitten osa 16/100 100 hetkeä luonnossa sarjaan.

5 kommenttia:

  1. Vau, vaikka mitä hienoa! Kivat kuvat myös, etenkin toi kaatuneen kuusen runko on upea. Ja arvaa mitä - me mennään näköjään ihan täsmälleen samassa numerossa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä aika kiva, varsinkin kun lähdin liikkeelle olettamuksella, että jos nyt pari lajia sais lisää. :)
      Hahaa. Aika hyvä, mä kun en kuitenkaan äänistä tunnista, joten kaikki (paitsi kaulushaikara) on nähtyjä. Ei ihan sata tule ennen tornien taistoa, mutta jos siellä viimeistään. Täytynee vähän lintuääniä yrittää kerrata ennen lauantaita (joku lintuäänet automatkan ajaksi! :D).

      Poista
    2. Tähän aikaan vuodesta ei vissiin kannata olettaa, että tulis vaan "pari lajia lisää" - niitä tulee väistämättä ihan rymisemällä. :D Mulla on menny viimisen viikon osalta bongaukset ihan plörinäks, koska vappu, mutta ajattelin kiriä vielä taiston aikana. Sata täyteen taistopäivänä on kyllä hyvä tavoite - siihen pyrittäköön! :)

      Mutta joo, kannatan äänitteiden kuuntelemista matkalla. Meillä oli joku linnunlaulukirja, johon sisältyi cd, jonka vois ottaa mukaan! (Kirjakin oli taskukokoa, joten sitäki voi helposti kuljettaa mukana autossa, ja lukea tietoja samalla, kun kuuntelee levyä.) Plus, jos kuuntelee autossa lintuäänitteitä, ei voi käydä niin, että "Rammstein soi ja nudistiranta häämöttää!" :D

      Poista
  2. No tulipa lajeja tosiaan. Kiva nähdä vähän erilaisia kuvia Villa Elfvikin ympäristöstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika mukavasti, tänään ehkä vielä niitä kahlaajia kalastamaan. :)
      Kiitos kiitos, välillä kannattaa selvästi seikkailla.

      Poista