24. maaliskuuta 2017

Kevään lintuseikkailu Porissa

Tämä on kertomus siitä kuinka lähdettiin varsin ennakkoluulottomasti lintuseikkailulle (24-25.5.2014) Poria kohden ja mitähän siitä sitten seurasi.
Eräänä loppukevään lauantaina täytyi herätä aikaisin, lähteä hakemaan kaveri kyytiin ja suunnata ensimmäiseksi kohti Turkua. En nyt muista lähdinkö suoraan kotoa vai olinko peräti Lohjalla yötä, eli sitä oliko herätys aikainen vai vielä aikaisempi.

Joka tapauksessa lähtö oli niin aikainen, että muistelisin Turun päässä porukan olleen lähes nukkumassa vielä, kun ilmoitettiin olevamme puolen tunnin päästä siellä. Koukkasimme vielä siis kaksi henkilöä sekä kasan tavaroita kyytiin ja suuntasimme ensimmäiselle kunnon pysähdykselle reissussa.

Ensimmäinen pysähdys tapahtui Mietoistenlahdella, jossa oli jonkun aikaa tarkoitus bongailla lintusia ennen jatkoa eteenpäin. Taisimme saada ihan hyviäkin bongauksia heti alkumetreille ja esimerkiksi mustapyrstökuiri taisi tarttua kaukoputken linssiin. Vasta tornilta lähdössä oltuamme, huomasimme miksi pari närheä oli pitänyt niin kovasti ääntä ja päivystänyt tornin lähistöllä. Niillähän oli pesä täynnä poikasia, lintutornissa.

Seuraavaksi olikin sitten vuorossa Porin lintutornit. Tai Enäjärvellä, missä taidettiin piipahtaa ensimmäiseksi käytiin vain lintulavalla ihmettelemässä puolenpäivän hiljaisuutta. Oli siellä toki sorsaa jos jonkinmoista ja muutama harmaahaikarakin.


Enäjärveä


Kovin selviä muistikuvia ei ole siitä missä järjestyksessä käytiin (sitä se teettää kun kuvia ei ole muistin tukena), mutta ainakin Langouran lintutornilla, Hilskansaaren tornilla ja Kirrinsannalla. Lisäksi jossain välissä käytiin myös istuskelemassa Yyterin hiekoilla evästauon verran ja sen jälkeen olikin sitten hiekkaa joka paikassa. Ihanan lämmin kesäinen sää helli meitä koko päivän ja oikeastaan hieman taisi olla lintujen tarkkailua ajatellen jopa liian lämmin.

Hiekoilla.
Retkemme jatkui vielä Pinkjärvelle ja siellä oli tarkoitus yöpyä Vuotavan kaksoislaavulla. Harmiksemme kuitenkin laavut oli jo varattu, jollekin mahdollisesti puolalais-virolaiselle kalastajaporukalle ja pitivät aikamoista möykkää (stereoineen ja ilman), joten ei sitten uskallettu jäädä sinne. Vielä illan hämärtyessä hipsittiin siis Mustalahden laavulle yöpymään. Hyvin kantautui muuten hiljaisen Pinkjärven vettä pitkin vielä hyvän aikaa musiikki sinne asti.



Jotkut kaksi kävi tuolla auringonlasku-uinnilla. Oli muuten virkistävää.
Aamulla ei kovin kummoisien unien jälkeen suoriuduttiin takaisin autollepäin. Pieni seikkailuhan siinä sitten syntyi, mutta ei siitä sen enempää tällä kertaa. Hieman oli nimittäin harhaanjohtava kartta ja ainakaan sitä tietä mikä kartassa näytti vievän Vuotavan laavujen viereiseen parkkiin ei päässyt perille.

Ajeltiin vielä Porin kautta, jossa suoritimme evästelyn jossain pikaruokapaikassa. Löydettiin yllättävän hyvin Puurijärvi-Isosuon alueelle ja Mutilahden lintutornille. Parkkipaikalle päästyä meidät yllättikin aika rankka sadekuuro, joten tyydyttiin hetken aikaa odottelemaan ja evästelemään herkkuja autossa.


Käytiin sateen loputtua ihmettelemässä maisemia lintutornista käsin. Sykähdyttävimmät hetket olivat varmasti, kun muutama töyhtötiainen tuli aivan lintutornin viereisiin mäntyihin pyörimään sekä useamman punavarpusen näkeminen ja kuuleminen (ei muuten unohdu se laulu enää).

Mutilahden jälkeen olikin aika kääntää auton nokka kohti Turkua, jonne menikin oikein pitkä ja suora (sanoinko jo pitkä) tie. Tältä reissulta on harmittavan vähän kuvia, suorastaan häpeä moista. Kuitenkin muutama kuvituskuva silti löytyi. Pinkjärvelle täytyisi antaa toinen mahdollisuus, ilman niitä kalastelijasetiä kiitos.

2 kommenttia:

  1. Voi Pinkjärven bilesedät. Mikä tragedia se yö olikaan! Eikö myöhemmin yöllä tullut vielä joku ukkosmyrskykin ilahduttamaan - mulla on mielikuva, että sen takia vasta oltiinkin aamulla ihan töööt? :"D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain sellaista tai ainakin sadetta, enkä ollut varma olisko mun teltta pitänyt sadetta. Eikä varmaan mun kohdalla helpottanut se kuoppa ja juuri, joiden kohdalla yritin nukkua sillä puolentoista sentin solumuovilla. :´D
      Hei mut, jos kolmas kerta toden sanoo. Varustelun pitäis ainakin nyt olla kunnossa.

      Poista

Kommenttisi on aina tervetullut!