12. heinäkuuta 2018

Mitähän sitä vielä ehtisi: loppuvuoden tavoitteet

Jostain syystä en saanut vuoden alussa kirjoitettua tavoitteista retkeilyrintamalla tälle vuodelle. Se vaan jäi ja jäi, enkä sitten jossain maaliskuun korvilla enää viitsinyt sellaista kirjoitellakaan. Näin vuoden puolessa välissä totesin toisen mahdollisuuden tulleen. Alkuvuosi on ollutkin kohtalaisen hiljaista. Nuuksiossa on tullut käytyä pariin kertaan ja pikailtaretkellä Sipoonkorvessa ehkä masentavimpaan aikaan. Tornien taistoa käytiin suorittamassa Kurjenrahkan Vajosuolla ja heti perään vietin muutaman päivän Kolilla, tehoretkeillen mitä pystyi. Aika vähäiseksi on jäänyt kuitenkin ja vain kaksi yötä on tullut vietettyä ulkosalla.

Vuoden toinen telttayö

Aika huippu telttapaikka
Loppuvuoden tavoitteeksi voisinkin nyt listata käynnin muutamassa uudessa kansallispuistossa. Haluaisin käydä kaikissa Suomen kansallispuistoissa, mikään kauhea kiire ei tavoitteella tosin ole. Tällä hetkellä vuodesta 2013 lähtien olen käynyt kahdessakymmenessä eri kansallispuistossa, joista suurimmassa osassa viimeisen kolmen vuoden aikana.




Edelleen haaveissa olisi useamman yön vaellus ja toki enemmän yhden yön retkiäkin. Tällä hetkellä kesälomasuunnitelmat elävät niin paljon, että oli pakko karsia pois pitkään ja hartaasti toivottu Pallas-vaellus. Näillä näkymin myös Lappi jää tältä vuodelta pois suunnitelmista sekä Norjan puoli. Harmillista kyllä, mutta ensi vuodelle nuokin voisivat toteutua, koska tietty suurtapahtuma järjestetään jälleen Kiilopäällä kesäkuussa ja siitähän ei ole kuin kivenheitto Norjan puolelle.

Elättelen nyt toivetta, jos seuraa syksymmällä löytyisi ihan vaelluksellekin. Mielestäni vähintään kolme yötä on minimi, jotta reissua vaellukseksi voisi kutsua. Paikka taas on täysi mysteeri, se varmaan riippuu mahdollisesta seurasta. Harkitsen myös yksin lähtemistä, mutta silloin täytynee valita joku kohde kohtalaisen läheltä, mikä hieman rajoittaa vaihtoehtoja.



Enemmän öitä olisi tarkoitus viettää ulkona, vaikka ihan omalla pihalla kun sellainen vihdoin on. Oman pihan telttailualue on vielä siis korkkaamatta. Ehkä kesälomalla voisi muutaman yön viettää vaikka omassa pihassakin. Viime vuonna öitä ulkona kertyi seitsemän kappaletta ja parhain aikahan tässä on vielä edessä eli kyllä melkein voisi määrän yrittää tuplata tälle vuodelle.


Mysteerikukka


Villinä korttina voisi yrittää ulkonayöpymistä talvella, joka tässä tapauksessa varmaan tarkoittaa sitä, kun lämpötila on nollan alapuolella tai jos kovin samanmoiselta näyttää kuin viime vuonna, niin laskisin melkein marraskuun loppupuolen ja joulukuun kyllä talviyöksi. Tämä harjoittelu tulee todennäköisesti tapahtumaan omassa pihassa, josta on tarpeen tullen helppo kömpiä omaan sänkyyn.



Loppuvuodelle voisi myös ottaa tavoitteeksi kaksi retkeä kuukaudessa. Irtiotot arjesta voisivat tulla kyllä tarpeeseen, koska aloitan syyskuussa myös lisäkouluttautumisen töiden ohella. Pääsin ehkä hieman yllättäen jatko-opiskelemaan ja koulupäiviä tulee olemaan muutama kuukaudessa, koulutöitä kotona kuuleman mukaan sitäkin enemmän.



Mustionlinnan portti










Kuvituksena kuvia toisen telttayön miljööstä kesäkuun alulta sekä Mustionlinnan, puistokierrokselta kesäkuun viimeiseltä viikonlopulta. Käytiin ystäväporukan kanssa viettämässä Mustionlinnassa kollektiivisesti 180-vuotispäiviä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi on aina tervetullut!