29. joulukuuta 2023

Retkivuoden 2023 summaus

On tullut taas se aika vuodesta, kun ihmetellään mitähän sitä on oikein ajateltu vuoden alussa ja kuikuillaan jo seuraavaan vuoteen. On kiva koota ajatuksia ja muistella mitä vuoden aikana onkaan ehtinyt tapahtua ja missä on tullut käytyä.

Ihana Kauhaneva

Tavoitteita kertyikin tälle vuodelle aika liuta ja mikäpä siinä niitä onkin aina hyvä olla, mikä se muu ajaisi ulos silloin kun ei vaan kertakaikkiaan jaksaisi. Yksi suurimmista tavoitteista kaiken normaalin arjen keskellä oli hieman suuruudenhullu 25 yötä ulkona ja se varmaan olisikin tullut täyteen ilman erinäisiä muuttujia. Kohtalaiseen tulokseen silti päästiin eli 19 ulkona, autiotuvassa sekä tietyin kriteerein kodassa vietettyä yötä. Oikeastaan tuohon 19 yöhön mahtuu pari aittamajoituksessa ollutta yötä, mutta lasken ne silti ulkonayöpymiseksi, koska lämpötila sisällä todellisuudessa oli jossain nollan hujakoilla, koska lämmitystä ei ollut käytettävissä. Yöpymistavoite voisi myös vuodelle 2024 pysyä samana.

Kesävaelluksen teema, sukat narulla

Urupää
 

Toinen yöpymiseen liittyvä tavoite oli joka kuukausi vähintään yksi yö ulkona. Tämähän kosahti heti tammikuussa, kun en saanut ketään houkuteltua mukaan. Helmikuu meni hyvin, mutta maaliskuussa tapahtui jälleen jotain mystistä eikä telttaa käyty ulkoiluttamassa. Muutkin kuukaudet onnistui jossain määrin paitsi marraskuukin vilahti ohi ilman ainuttakaan ulkonayöpymistä. Joulukuu tosin korjasi vähän tilannetta, joten jatketaan tästä ja yritetään saada se vuoden putki vihdoin onnistumaan, ei tekosyitä.

Muut yöpymiseen liittyvät tavoitteet tulivatkin sitten täyteen. Uudet yövytyt kansallispuistot olivat listalleni Koli ja Kolovesi. Minimissään kolmen yön vaellus tuli tehtyä Urho Kekkosen kansallispuistoon heinäkuun helteillä ja kolme parin yön retkeä suuntautuivat Kolovedelle, Salpalinjalle sekä Kauhaneva-Pohjankankaan ja Lauhanvuoren suunnille. Kolovesi täytti myös yksi yöretki kanootilla option.

Reposuon keväthangilla

Torronsuolla myöhäisellä syysretkellä
 

Uudet kohteet tälle vuodelle olivatkin sitten vähän pienempiä vuoden alkupuoliskolla tuli käytyä Nurmijärven Myllykoskella ja Isosuolla, Miehikkälän suunnilla Salpalinjalla seikkailemassa ja Kolovettä tutkailemassa. Juhannuksena tehtiin piipahdus Gölisnäsiin ja syksyn ruskaretkellä käytiin Kristiinankaupungissa ihmettelemässä Kanuunalahtea lounasretken verran. Marraskuussa päädyin myös ystävieni kanssa Vihtiin Rokokallion reiteille. Lintulajitavoite saavutettiin niukin naukin (172/170 lajia), mutta listalta jäi puuttumaan kymmenkunta tavallisesti nähtyä lajia. Retkiä kertyi kaiken kaikkiaan omien laskujeni mukaan 72 ja sienestys lähtikin syksyllä aivan lapasesta ja vei ehkä liiaksi aikaa muulta retkeilyltä.

Mattholmsfladan ja tornien taisto

Moitakurun päivätupa

Vuoden aikana tuli jälleen vierailtua tutuissa ja turvallissa paikoissa, joihin lukeutui Nuuksion, Sipoon, Urho Kekkosen, Rokuan, Kolin, Teijon, Kauhaneva-Pohjankankaan, Lauhanvuoren, Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot sekä Ruunaan retkeilyalue.

Upeaa kansallismaisemaa helteisessä heinäkuussa
 

Tulevan vuoden tavoitteiksi voisi 25 ulkoyön sekä joka kuukauden yhden ulkonavietetyn yön lisäksi listata 175 nähtyä lintulajia, kaksi uutta kansallispuistoa ja kolme uutta yövyttyä kansallispuistoa. Pari uutta retkeilypaikkaakin voisi yrittää mahduttaa jälleen vuoden sisään.