Vuoden alkupuolella, kun Metron pahimmat ruuhkat oletettavasti olisivat hälvenneet päätimme lähteä ihan vain ajelulle ja bongailemaan asemia. Ei tarvinne arvata, että ajankohdaksi valikoitui viikonloppu. Ajoimme automme Matinkylään, josta olikin hyvä lähteä seikkailulle.
Ensimmäisenä piti toki löytää autohallista metron puolelle. Lauantaiaamupäivällä Matinkylän metroasemalla ei juurikaan ollut ihmisiä. Minuutin tai pari ennen metron tuloa alkoi ihmisiäkin saapumaan paikalle metroa odottamaan.
Ajelimme yhtä soittoa aina Espoon ja Helsingin rajalle saakka Keilaniemeen, jossa nousimme pois kuikuilemaan ympäristöä. Täältä käännyimme takaisin ja kävimme ihmettelemässä minusta aika vaikuttavaa Otaniemen asemaa. Tapiolan asemalla olenkin käynyt pyörähtämässä sen vielä ollessa suljettuna, mutta siellä kävimme vähän pidemmän stopin, kun päivystysvuorossa oleva puolisoni kävi työpaikallaan ihmettelemässä jotain tuikitärkeää asiaa.
Loput asemat jätimmekin sitten toiseen kertaan, koska nälkä alkoi vaania uhkaavasti ja reilun tunnin matka-aikakin alkoi olla lopuillaan. Ajoimme siis Tapiolasta suoraan takaisin Matinkylään ja kävimme katsastamassa ruokapaikkatarjontaa, joka meinasi viedä voiton monipuolisuudellaan.
Urbaanimman seikkailun kuvasatoa olkaatten hyväkkäitä.
 |
| Keilaniemi ja leijuvat valomiekat |
 |
| Kyllä sinne vielä pari mahtuu |
 |
| Aalto Yliopisto, Aalto Universitet, Aalto University |
 |
| Tapiola |
Niin möhköjä kuin nuo Tapiolan kuvut onkin, niin jotenkin tykkään niistä. Hivelee minun esteettistä silmää.
 |
| Ovelasti naamioitua talotekniikkaa |
Haha, metrot lukeutuu asioihin, joita mä pelkään ilman mitään kunnon syytä ihan hirveästi. :D Niistä helvetin pitkistä liukuportaista lähtien kaikki metroihin liittyvä on vaan tosi huolestuttavaa. Paitsi ehkä se, miten kiskot soi ennen ku metro saapuu, se on ihan kiva ääni. :D
VastaaPoista