Hiljaista harmaata

Hiljaista, harmaata ja hämärää. Siltä viimeinen pari kuukautta on kyllä tuntunut. Tosin ei enää niin hiljaista muutamina viime viikkojen aamuina, joina olen herännyt kaivinkoneen tasaiseen urinaan täsmällisesti seitsemältä. Harmaata pääasiassa, paitsi edellisellä viikolla. Edellisalkuviikon kuulaat kirpakat värikylläiset aamut sai retkikaipuun todella heräämään. Voisipa jättää vaan työpäivän välistä, pakata retkieväät reppuun, ottaa tarpeeksi lämmintä vaatetta (sekä puolison) mukaan ja vain lähteä.

Aulan valoasetelma

 

Olen kyllä suunnitellut muutaman viime kuukauden aikana, että pitäisi lähteä, mutta jatkuvat harmaat tai harmaat ja sateiset päivät ovat latistaneet tunnelman viimeistään lauantaiaamuna ja retket ovat jääneet totaaliseen paitsioon. Raskasta niin raskasta. Pitäisi mennä, mutta ei myöskään jaksa eikä kyllä kukaan ole kiskomassakaan. Työelämä todellakin on vaatinut veronsa ja vihdoin huomaa, että lomaakin olisi hyvä pitää, kun viikonlopun aikana ei millään saa levättyä tarpeeksi.

Joulukuuhun on mahtunut paljon pieniä maalaushommia

Samoin kuin neulomista

 

Jatkuva kotona paikallaan oleminen on saanut myös huomaamaan, että sisälämpötilaa ehkä pitäisi hilata edes hieman ylöspäin. En silti ymmärrä vieläkään miten ulkona riittää kymmenen astetta lämpöä, niin etteivät sormet jäädy, mutta sisätiloissa 19 °C on se maaginen raja, kun sormet ja varpaat ovat umpijäässä jatkuvasti. Varpaat vieläpä villasukkien määrästä huolimatta.

Jotain valonpilkahduksiakin näihin vuoden viimeisiin viikkoihin. Kerrankin on sellainen tilanne töiden osalta, että pystyin pitämään spontaanin vapaapäivän. Yllätin myös itseni tässä iltana eräänä suunnittelemasta jo ensi kesän lomaa. Lisää Lappia luvassa siis ensi vuonna. Joulukin on poikkeuksellisesti sellainen, että pääsen kerrankin lomailemaan edes muutaman päivän verran ylimääräistä, joten pakkohan niille jollekin on olla muutakin luvassa kuin vaan harmaata ja vettä tai räntää. Ilmasta viis, retkelle on päästävä, vielä en tiedä minne, mutta jonnekin. Haaveilemani iltanuotiolla istuskelu on jäänyt myös välistä. Nyt ei tarvitsisi edes kovin myöhään valvoa.

 

Joulusta sekin vielä, että olen oikeastaan aika onnellinen, että meidän toinen suunniteltu kotijoulu osui juuri tälle vuodelle. Eipä haittaa, ettei suositella mihinkään menoa. Kotona tosin on tullut pysyteltyä nyt useampi viikko töissä, joten vanhemmille kävin toivottamassa hyvät joulut ihan paikanpäällä samalla kun kävin lahjoja vaihtamassa. Tulipa samalla nähtyä vilaukselta myös Turussa ja Oulussa asuvia veljiä.

 

Kuusi kolmen vuoden takaa ja mystinen valoilmiö

Kuusi odottaa kuistilla ja joulusiivouskin tuli tehtyä viikonloppuna. Kaupassakin piti käydä aivan itse, koska ruokien tilaaminen jouluksi ei enää onnistunutkaan viime viikolla.

Nyt voikin hyvin rauhoittua joulun viettoon ja joulu saa tulla. Hyvää joulua!