Viime vuoden kesäloma aloiteltiin Levin kieppeiltä heinäkuun kuumimpina päivinä. Kovin paljoa ei jaksanut yöunien ollessa aika pinnallisia kuumuudessa, mutta sentään yhtenä päivänä lähdettiin ihan kävelemäänkin.
 |
| Ihmisiäkin mittakaavaksi, laskeutuminen kurua alas oli pitkä. |
Levin mökiltä suunnattiin yhtenä päivänä Ylläksen suuntaan. Aloitettiin käymällä ensimmäisenä luontokeskuksessa pyörähtämässä ja ihmettelemässä, mikä olisi hyvä reitti lähteä kävelemään.
 |
| Meidän kierrossuunnan alkumatkasta oli myös kiva suo |
 |
| Tahkokurun kota |
Päädyttiin Pirunkurun ponnistukseen. Lähdettiin kiertämään helteisessä ilmassa reittiä myötäpäivään, koska reitillä oli hieman tylsähkö osio tässä päässä. Muutenkin reitti nousee mukavan loivasti myötäpäivään kulkiessa. Juuri muita ei tullut vastaan kävellessä, mutta kuultiin taviokuurna, joka toki piti äänisovelluksella ensin varmistaa taviokuurnaksi.
 |
| Maisemat paranee pikkuhiljaa |
Kun päästiin Tahkokurun kodalle alkoi olla jo aika nälkä. Kota oli todella kuuma, joten jäätiin ulkopuolelle. Ulkona tosin kiusana olivat monet paarmat ja itsepintaiset mäkäräiset. Lounastauko kesti hyvän tovin, kun keiteltiin pastaa pidemmän kaavan kautta. Lounaan jälkeen jatkettiin matkaa vielä hieman ylemmäs, maisemat olivat kauniita sekä ylempänä tuuli sen verran, että mäkäräiset kaikkosivat. Etsittiin satulassa sijainnut geokätkö ja lähdettiin lähestymään itse kurua.
 |
| Pari kiveä |
 |
| Ensin laskeuduttiin loivasti hyvällä polulla.. |
 |
| ..kunnes alkoi jyrkempi kivikkoinen osuus |
Täytyy myöntää, että vähän alkoi jalat jo tutista. Alkumatka alas louhikkoa sujui kohtuullisesti, mutta tuli elävästi mieleen muutaman vuoden takainen seikkailu Pyhä-Luostolla juuri ennen rankkaa sadetta. Kivet vain liukui jalkojen alla ja vähän hirvitti, että olisi kaatunut pelkissä shortseissa. Lopulta päästiin louhikosta poiskin ja olin onnellinen, etten ollut liukastunut kuin kerran ja nirhannut hieman toista polveani. Tepasteltiin lammen rantaan ja laiturille uittamaan varpaita ja keräilemään vähän voimia.
 |
| Maisemat rannallakin olivat miellyttävät |
Alhaalla olleella tulipaikalla ja kodalla oli ihmisiä, kun ensimmäisen kerran käveltiin siitä ohitse laiturille. Vietettiin hetki laiturilla, jonka jälkeen kotakin oli tyhjentynyt niin, että päästiin nappaamaan myös siellä sijainnut geokätkö.
Loppumatka oli tasaista ja oltiin autolla kohtalaisen pian, jälleen löytyneet hyttysetkin vauhdittivat kummasti matkaa. Palkinnoksi hikisestä huhkinnasta käytiin hakemassa Jounin kaupalta jäätelöt ennen kuin suunnattiin takaisin kohti Leviä auton suloisessa viileydessä.
