Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mustalamminvuoren näkötorni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mustalamminvuoren näkötorni. Näytä kaikki tekstit

4. helmikuuta 2026

Repovesi kevättalvella puolikuntoista menoa

Paluu lähes vuodentakaiseen. Näillä pakkasilla on hyvä muistella hieman lauheampia talviretkiä. 
Todettiin joskus alkuvuodesta, ettei oltu käyty muutamaan vuoteen Repovedellä. Niinpä sitten varailtiin maaliskuulle parin yön talviloma. Tuttu ja turvallinen Kuutinkämppä oli sopivasti vapaana niinpä muutaman yön reissu kevättalvella oli sillä selvä.

Mustalamminvuoren näkötornilta on aina hienot näkymät
 

Juuri ennen reissua olin ollut kipeänä. Totesin, että en anna sen häiritä vaan lähdetään ja mennään rauhallisesti. Olin hieman tuunannut pulkan vetosysteemiä opettelemalla vähän solmuja. Lähtöpäivänä oli tosin hieman epävarmaan oliko Repovedellä edes enää lunta. Onneksi viimeisen vuorokauden aikana oli satanut viitisen senttiä puuterilunta. Ongelmana oli vain se, että lumen alla edellinen lumikerros oli sulanut ja jäätynyt uudelleen. Oli hieman kuumottavaa mennä rinkka selässä ja pulkka perässä ilman mitään nastoja lipsutellen eteenpäin.

Korkeuseroja on

 

Kämppä on aina niin kodikas ja siisti

Matkalla piti pysähdellä katselemaan niin eläinten jälkiä kuin ihastuttavaa pyrstötiaisparvea. Taisivat olla suurin piirtein samoilla kohdin kuin missä niitä jollain aiemmalla kerrallakin vuosia sitten olin tavannut. 

Selvittiin lopulta ihan kunnialla majapaikalle, joskin itse jouduin aika paljon puuskuttelemaan ja pysähtelemään sen verran oli vielä tautia päällä. Ensimmäisenä täytyi toki alkaa lämmittämään tupaa, jossa ei muutamiin päiviin ollut käynyt kukaan sekä tietysti räjäyttää kaikki kamat ympäri tupaa. Loppupäivä meni rattoisasti päivällistä tehdessä sekä saunaa lämmittäessä, saunoessa sekä vain oleskellessa tunnelmallisessa tuvassa.

Kaiken tuon lumen alla siloista jäätä

Välillä yksityiskohtiakin, naavaa

Lintujen jäljet eivät ole vahvinta lintualuetta, mutta arvelisin, että tässä on tepastellut teeri.

Seuraavana päivänä tehtiin pieni päiväretki, uhmattiin liukkautta ja kivuttiin Mustalamminvuorelle sekä näkötorniin. Näkötornilta lähdettiin sopivanoloista polkua eteenpäin, jolloin päästiin seuraaman käpytikan edesottamuksia. Autotielle päästyä tehtiin pieni kierros eteenpäin ja lompsittiin jäitä pitkin takaisin lähelle tupaa. Yhytettiin lammen rantapuista palokärki, joka antoi aika suureen ääneen huomionsa ohikulkijoille.

Aina yhtä ryhdikäs Mustalamminvuoren näkötorni

Maisemia jotakuinkin Kuutinkanavan suuntaan
 

Loppupäivä meni samalla kaavalla kuin ensimmäinenkin. Kolmantena päivänä olikin aika pakata tavarat, siivota tupa ja lähteä raahustamaan takaisin autollepäin. Olo alkoi olla jo hieman parempi kuin tullessa, joten matkakin taittui helpommin. Vetonaru osoittautui oikein hyväksi, kiitos hyvien youtube ohjeiden. Sopiva irtiotto arkeen.

24. toukokuuta 2019

Hetki mennyttä: Repovesi vielä kerran

Muutama vuosi sitten kävimme juhlistamassa puolison kanssa yhteistä 10-vuotistaivaltamme jälleen Repoveden maisemissa. Olimme vuokranneet talviretkeltä tutun Kuutinkämpän tukikohdaksi pariksi yöksi. Harmiksemme vain flunssa kaatoi toisen osanottajan, joten ihan niin pitkää päiväretkeä emme päässeet tekemään kuin mistä itse olin haaveillut. Silti saimme viettää rauhallisen ja kiireettömän toukokuun pidennetyn viikonlopun.

Tällä kertaa minimoimme kävelymatkan ja lähdimme Saarijärven parkkialueelta ja talsimme mahdollisimman lyhyen kautta mökille, koska meillä oli helposti huonoksi meneviä asioita syötäväksi ja osittain siksi koska kaikki ruokatarpeet eivät kaikki mahtuneetkaan rinkkoihin vaan ne piti kantaa käsissä.



Ensimmäisenä iltana paisteltiinkin nuotiolla oikein maistuvat pihvit, sipulin, paprikan ja minitomaattien kera. Että voikin yksinkertaiset ainekset maistua niin hyvältä!

Harvemmin näitä oikeasti kohtuu edustavia ruokakuvia tulee otettua

Vielä riittää hiillosta pihvien paistoon


Seuraavana päivänä lähdimme vähän retkeilemään mökin ympäristöön. Kiipesimme ensin Mustalamminvuoren näkötornille ihailemaan maisemia ja kuuntelemaan sotilasalueelta kuuluvaa pauketta. Sitten yritimme löytää järkevimmän reitin vuorelta alas ja kohti Karhulahtea. Karhulahden kodalla olikin suurehko porukka jonkun lukion kurssilaisia, mikä selvisi kun jutustelimme kurssia vetävän opettajan kanssa hetken verran nuotiopaikalla. Olivat onneksi jo jättämässä tulipaikan taakseen, joten pääsimme sopivasti lisäämään puita nuotioon ja tekemään omaa lounastamme.


Mustalamminvuorelle olikin aika kiipeäminen

Mutta maisemat palkitsivat sekä maankamaralta

että tornista katsottuna

Taisimme sillä reissulla kokeilla ensimmäistä kertaa hot dogeja nuotiolla tehtynä. Taisiis sämpylät ja bratwurstit vain kävivät lämmittelemässä. Toki sipulihakkelus, kurkkusalaatti, ketsuppi ja sinappi lisättiin ihan ulkoilmalämpöisinä. Olipa tämäkin herkullista ja jopa sairastelevalle osapuolelle maistui oikein mainiosti.

Mustalamminvuoren näkötorni

Repoveden kuvatuimpia maisemia Olhavanvuori



Mahat täynnä olikin hyvä tallustella takaisin majoitukseen viettämään leppoista loppupäivää. Illan kruunasi tietysti kämpän sauna, terassi ja kaakkurin huutelut jostain kauempaa.