Jälkeenjääneisyyttä ja tuokiokuvia

Vähän hirvittää ja ahdistaa, se ettei tunnu ehtivän mitään. Useampi teksti on jäänyt viime vuoden puolelta odottamaan kirjoittamistaan ja mystinen sairastelukierre, erinäiset arkielämän kiireet sekä edelleen jatkuvat pitkät työpäivät verottavat jaksamista kummasti. Samalla pitäisi myös edistää asunnon remonttisuunnitelmia.

Ulos olisin hinkunut jo oman henkisen jaksamisenkin takia vähän useammin, mutta minkäs teet. Yksinään ei jotenkin tule lähdettyä. Linturetkelle voisi lähteä vaikka lähimetsään, mutta se vaatisi hieman enemmän motivaatiota kuin mitä on tuntunut olevan. Lisäksi odottelen aikaa jolloin yläkerran 'ylimääräisten makuuhuoneiden' ovet voisi avata ja yläkerran aulan pääsisi vihdoin maalaamaan. Eihän se ole tainnut odottaa vasta kuin vuoden verran. Kuistin väriehdotelmalastutkin tuli hankittua jokunen hetki sitten. Nyt ne vaan odottavat yhden ikkunalistan alla, josko joku niistä olisi 'se oikea'. Kaikki tuntuu niin keskeneräiseltä. Jotain siemeniäkin olisi kai syytä kylvää pikapuoliin, jos meinaa jonkinmoista satoa tänä vuonna saada.

Siinä ne nyt odottelee nauhoitusta

Jos jotain positiivista sairastelusta pitää hakea, niin ainakin on ollut aikaa tehdä retkisuunnitelmia, erilaisille ajankohdille. Vuoden toivekohteet alkaa olla jo selvillä, mutta ajankohtia ei juuri millekään vielä ole, olen kyllä selaillut kalenteria sillä silmällä. Lomiakin on pitänyt jo merkkailla lomakalenteriin ja toiveena kesäkuun puolivälin talvilomaviikon lisäksi on tutusti heinä-elokuun vaihde sekä bonuksena yksi viikko syyskuun alussa. Tornien taiston ilmoittautuminen lähestyy uhkaavasti ja suunnitelmat, tämänkin osalta, ovat täysin auki. Olisi todella mukava päästä tänäkin vuonna lintutornikisaan mukaan.

Sen verran viikonloppuna sain aikaiseksi, että sain vihdoin vahattua hetken pestynä olleet vaelluskenkäni. Johan niille reilun viikon kuluttua on käyttöäkin. Jäin pohtimaan kuinkahan paljon kengillä on kilometrejä takana, vuosia kuitenkin niiden ostosta alkaa olemaan jo nelisen. Harmillisen vähäisellä käytöllä kengät ovat toki olleet, mutta arvioisin silti kilometrejä kertyneen jokusen sadan. Täytyisi ihan mielenkiinnosta joku kerta laskeskellakin summittaisesti.

Lattiallekin voisi tehdä jotain

Tulevana viikonloppuna onkin jälleen aika haalia retkikamoja kasaan ja mahdollisesti jopa pakata jotain, hyvin ennenaikaisesti. Lisäksi jonkunmoinen ruokalistakin on vielä laatimatta. Melkein heti, toivottavasti vielä jonkin verran talvisen, retkireissun jälkeen onkin aika suunnata kohti keskieurooppaa työreissun merkeissä. Toivottavasti silläkin reissulla pääsee tutustumaan edes johonkin puistoon, mikä on ollut tapana tuolla ulkomailla käydessä.

Värivaihtoehtoja

 

Ja muutama lisää

Edellispäivänä tuntui kevät olevan ihan todellisuutta siitäkin huolimatta, että autoa sai taas harjailla lumesta. Lähes hihkuin ilosta, kun kevään ensimmäinen sepelkyyhky esitti lentoaan. Eilen puolestaan kuulin sepelkyyhykyn ensimmäiset huhuilut. Erehdyin tiiraan männä viikonloppuna tutkailemaan keväthavaintoja ja hinku linturetkelle kyllä heräsi. Ehkä jo tulevana viikonloppuna lähden minäkin niitä joutsenia tervehtimään ja toistaiseksi puuttuvaa käpytikkaa metsästämään listalleni.

Tällaista epämääräistä höpinää tällä kertaa. Palataan ensi kerralla taas aiheeseen.