5. lokakuuta 2019

Rukatunturi päivällä ja auringonlaskun aikaan

Muistoja kesän kuumimmilta päiviltä. Toisen kesäloman loppupuoliskon vietin yllättäen Rukan maisemissa. Kuumimmat päivät osuivat sinne, onneksi ja yllätykseksi vuokramökissä olikin ilmalämpöpumppu, jonka ansiosta saatiin jopa nukuttua kohtalaisesti.

Kuumana perjantaipäivänä käytiin vähän ihmettelemässä Rukan kylää ja maksettiin itsemme tuolihissikyydillä Rukan huipulle. Huipulta olisi päässyt takaisin, joko hissillä, kelkkarataa tai sitten kuten me kävellen. Olin hieman pettynyt, kun maisemahissillä ei päässytkään ylös kuin vasta ensi kesänä. Tuolihissillä aika tuulisessa säässä ylös nouseminen sai tajuamaan selvästi kuinka iso pudotus alas olikaan. Normaalisti korkeita paikkoja pelkäämätön puolisokin meni mainitsemaan, että häntäkin vähän pelottaa, ei muuten auttanut yhtään. En oikein ymmärrä miten tuollaisella hissillä on voinut joskus viitisentoista vuotta sitten mennä ihan innoissaan sukset jalassa. Ehkä pudotus ei vaikuttanut niin pitkältä eikä pelottavalta 'pehmeään' lumeen.




Ei oikein tiennyt miten päin näitä olisi kuulunut kuvata

Kaikista ihmisen jäljistä huolimatta Rukan huipulta avautuu oikein mukavat ja huikeat maisemat. Pitkälle Kitkajärvelle, Valtavaaralle sekä Venäjällepäin. Kun katsoo tarpeeksi kauas, ei näe lähempänä olevia kohteita. Katseltiin maisemia hyvä tovi eikä helteinen ilmakaan tuntunut niin kuumalta ylhäällä laella puhaltavan tuulen ansiosta. Käveltiin rappusia alas ja mielestäni ne eivät ihan niin huonossa kunnossa olleet olleet hieman vajaa pari vuotta sitten, kun viimeksi niitä olin laskeutunut. Kylällä käytiin vielä jäätelökioskin ja parin kätkön kautta autolle.

Illalla auringonlasku näytti niin lupaavalta, että päätettiin lähteä kerrankin romanttisesti auringonlaskua ihailemaan. Mitään pitkähihaista en tietenkään vieläkin lähes kolmenkympin tienoilla huitelevan lämpötilan takia tajunnut ottaa mukaan. Ajeltiin mökiltä vähän matkaa Juhannuskallion suuntaan ja maston läheiselle parkkipaikalle, josta kipaistiin korkeimmalle kohdalle juuri parahiksi seuraamaan upeaa auringonlaskunäytöstä. Sää oli juuri täydellinen, joskin yltyvä tuuli pisti vähän viluttamaan, kun aurinko ei enää paistanutkaan kuumasti.

Tällainen maisema oli vastassa kun paikalle kirmattiin



Upeat maisemat myös muihin suuntiin

Kuumaakin kuumemman päivän jälkeinen auringonlasku tarjoili parastaan


Valtavaara illan hämyssä


Mykistävät värit ja mikä rauha


Olisiko tässä ne kuuluisat vaarat sinertävät?


Kannatti lähteä
Seurattiin koko näytös lähes loppuun asti. Hieman ennen kunnon hämärää piti nousta jaloittelemaan ja käytiin vielä pieni kierros laella ihastelemassa sinertyviä vaaroja ympärillä joka suuntaan. Osa auringonlaskukuvista on puolisoni ottamia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi on aina tervetullut!