Ympäristönä tämä vaikuttaa oikein mukavalta pientaloalueelta ja noita 'takapihahiekkateitäkin' täältä löytyy ihan hyvin. Silti on vielä ikävä vanhoja tuttuja turvallisia iltalenkkimaastoja. Ehkä osansa nihkeään suhtautumiseeni tuo sekin, että täällä ei voi vaan mennä johonkin metsäänpäin vaan ensin pitää ylittää oikeasti kohtuu vilkasliikenteisiä teitä.
Todella sympaattinen norsu, joka oli aidan sisäpuolella. Eipä kai se pakoon lähtisi. |
Tietysti tämä pimeä (ja sateinen) aikakaan ei ole parasta tutustumista ajatellen. Ehkä sitten keväämmällä, jos silloin ei tarvitsisi enää niin paljoa keskittyä itse taloonkaan, ehtisi paremmin seikkailuille lähimaastoon. Positiivisena puolena sijainnissa voisi pitää sitä, että lyhimmillään Helsigin keskuspuistoon on alle kilometri matkaa ja Paloheinän huipullekin vähän reilu kilometri. Sekä tietysti täytyy mainita, että löytämättömiä geokätköjä on lähistöllä vielä jonkun verran.
Etana on hieman kärsineen näköinen |
Lisätään tästä vielä kolme hetkeä luonnossa 66/100 olisi lukema tämän jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi on aina tervetullut!