Matkalla jonnekin

Kesäkuun puolessavälin pidin viikon lomaa ja suuntasin välivuoden jälkeen jälleen Saariselälle. Syy tähän oli mikäpä muukaan kuin geokätköilyn megatapahtuma Midnight Sun Geocaching (II). Parempaa tekosyytä reissulle ei sitten tarvittukaan. Oltiin varattu mökki neljäksi yöksi eli muutama päivä olisi aikaa pyhittää jonkunmoiselle retkeilyllekin.

Hyttystenkarkotustulet

Uskollinen oranssi jälleen majoitteena

Alkuperäisen suunnitelman mukaan oltaisiin lähdetty jo sunnuntaina ajelemaan kohti Saariselkää parin yön pysähdyksien taktiikalla, mutta koska oltiin vielä viiden aikaan hyvin vaiheessa pakkaamisen kanssa päätettiin muuttaa suunnitelmaa sen verran, että ajettaisiin vaan yhden yön taktiikalla. Näin ollen Leivonmäen kansallispuiston katsastaminen jäi toiseen kertaan. Maanantaina sitten lähdettiin melkein hyvissä ajoin liikenteeseen kohti ensimmäistä päiväetappia. Lähes koko päivä menikin ajellessa ja jälleen kuten monesti suomessa pidempää matkaa ajellessa monenlaista säätä tuli jälleen koettua, aurinkoa, pilvistä, tihkua ja rankkaa vesisadetta. Hyrynsalmella tuli vastaan totutusti ensimmäiset porot aivan kirkon jälkeen.

Lopulta Hossaan päästessä aurinko paisteli kauniisti, sadepilvien silti roikkuessa uhkaavina taivaalla. Värit kuitenkin olivat mitä upeimpia! Oltiin lähdetty helpon yöpymispysähdyksen taktiikalla ja ajeltiin Jatkonjärven telttailupaikalle, johon teltan saikin mukavalle paikalle sekä lähes auton viereen. Autosta ulos astuessa olikin pieniä ystäviä oikein parveilemalla ympärillä ja pienen alkupaniikin sekä matkan jatkamispohdintojen jälkeen suihkaisin hyttysmyrkkyä ylleni ja päätimme jäädä. Pystytettiin teltta ja laitettiin pedit yöpymiskuntoon ennen kuin mentiin rantaan istuskelemaan pienen nuotion ääreen syömään vielä reilumpaa iltapalaa.

Synkät pilvet ja aurinkoa

Yö meni jälleen joten kuten ja varmuuden vuoksi mukaan ottamistani ohuemmista makuupusseista oli iloa yöllä, kun lämpötila laski hieman alle kesämakuupussiemma comfort-lukemien. Aamusella heräsimme ajoissa ja oikeastaan itse kuuntelin jälleen pidemmän aikaa eri lintuja. Aamurutiineista olimme selviytyneet sopivasti, niin että olimme luontokeskuksella muutamaa minuuttia ennen yhdeksää täyttämässä vesipulloja.

Aamukahvia tulossa