Helsingin puutarhamessujen kuvastoa

Kävin Messukeskuksen kevät- ja puutarhamessuilla varmaan vilkkaimpana messupäivänä eli lauantaina. Ihmispaljoutta riittikin aika pitkälle iltapäivään. Viiden aikoihin hiljeni ja viimeiset hetket sai kierrellä aika rauhassa. Paljon oli nähtävää ja yksin olisinkin varmaan kiertänyt tehokkaammin. Tällä kertaa kuitenkin olin liikkeellä ystäväjoukkion kanssa ja tapahtuma oli enemmänkin sosiaalinen kuin todelliseen shoppailuun ja inspiraatiohin keskittyvä.

Ihastelin kivoja näytteilleasetteluja ja napsin muutamia kännykkäkuvia, siksi vähän perunalaatua. Ostin kuitenkin muutamien kukkien siemeniä ja tietysti hirmuisen nipun tulppaaneita. Pääasetelmassa riitti ihmettelemistä ja sisustetut 'parvekkeet' olivat useammankin kuvauksen kohteena.

Kaikenkaikkiaan aika mukava lauantai-iltapäivä tuli vietettyä messuilla. Vähän kauneimpia ja hauskimpia yksityiskohtia messuilta. Nyt painelen ilahduttamaan äitiä ihan perinteisillä ruukkuruusuilla, ihanaa äitienpäiväsunnuntaita!

Tämä tyyppi oli ehkä jopa hieman pelottava

Arki-illan jaloittelua Sipoonkorvessa

Ehdotin huhtikuun alkupuolella kaveripiirini Helsingin alajaostolle joko retkeä Ikeaan tai sitten Sipoonkorpeen. Vähemmän yllättäen jälkimmäinen valikoitui kohteeksi. Eräänä keskiviikkoiltana töiden jälkeen sitten suunnattiin sinne. Pohjoisemmille parkkialueille vievä hiekkatie oli aika jännässä pehmeässä kunnossa, ihan kuin olisi sohjossa ajanut.

Ensimmäisellä vastaantulleella parkkipaikalla oli muutama auto, toisella jonne mekin olimme jättämässä oli toinen auto meidän auton lisäksi. Alas puroa kohden lähtiessä paljastui hieman erilainen lumitilanne kuin kotipihalla. Luntahan oli koko polun leveydeltä ja se oli osittain tamppautunut hyvin liukkaaksi kerrokseksi. Polun alun jyrkähkö ylämäki siis osoittautui hieman haasteellisemmaksi kuin muistelin.

Lähdimme siis Byabäckenin parkkipaikalta kiertämään Ponun perinnepostia luontopolkua. Aikeena oli käydä vilkaisemassa sitten viime kerran rakennettua laavua. Ängesbölenin tulipaikan ympäristö olikin aika lohduttomannäköinen hyvin laajalta alueelta tallattua ja nuotiopiirissä tuhkaa ympäriinsä hyvänä kerroksena. Illan vähenevä valo ei varmaan ollut yhtään liian armollinen paikalle. Hiljaistakin oli, jotkut tintit sirputtivat puissa ja muutamat sepelkyyhkyt suhistelivat edestakaisin puuston latvuksissa.

Selvästi oli välikausi meneillään eikä ympäröivä luonto ollut oikein edukseen. Viimeksi samalla paikalla edelliskeväänä käydessä oli tunnelma varsin toisenlainen. Evästeltiin silti tulipaikan ympärillä ne eväät, jotka kullakin sattui olemaan mukana. Viileä alkoi vaivaamaan jossain vaiheessa ja pakattiinkin sukkelasti tavarat takaisin reppuihin ja lähdettiin jatkamaan vielä polkua eteenpäin. Totesin, että polku varmasti olisi huomattavasti enemmän edukseen muutaman viikon päästä, kun linnut kunnolla olisivat saapuneet ja viimeisetkin lumet sulaneet.

Jossain loppupuolella oikea polku taisi siirtyä metsän puolelle, mutta ei oltu huomattu vaan talsittiin metsätietä pitkin vain sitkeästi eteenpäin. Oikea polku metsän reunalla olisi kyllä näyttänyt hieman houkuttelevammalta kuin mutainen sekä osittain luminen ja liukas metsätie. Loppuun asti kuitenkin päästiin, tai toisin sanoen takaisin hiekkatielle, jota pitkin sitten kuitenkin päädyimme käpöttelemään takaisin autolle. Tällä kertaa Sipoonkorven kartoitus jäi tähän piipahdukseen eikä jatkettu enää millekään muulle kohteelle tutustumaan. Seuraavalla kerralla taas jotain muuta.

Loppumäki ennen tieosuutta

Kuitenkin mukava kevään retkeilyn aloitus tälläkin porukalla.

Hiljaiseloa

Nyt kun kevät vihdoin puskee päälle ja kalenteri lähitulevaisuuden osalta pursuilee suunnitelmia olisi kai hyvä vähän päivitellä tännekin. Päätin pitkän hauduttelun jälkeen oikeastaan aika hetken mielijohteesta päätyä myös instagramiin. Vielähän siellä ei mitään ole, mutta esimerkiksi tulevan viikonlopun tornien taiston tunnelmat olisi kiva saada sieltä suoraan johonkin. Varsinkin nyt, kun on ollut vähän hidasta tämä juttujen synnyttäminen. Instagramiin tosin päätyy muitakin juttuja kuin vain näitä blogiliitännäisiä, esimerkiksi kodin remontoinnista tai päivän ilahduttavista jutuista. Toisaalta olen pohtinut myös toisen blogin perustamista tämän rinnalle, tänne en kuitenkaan halua mitään noista remontti- tai puutarhajutuista sekä muista hetken ilonaiheista kirjoitella, joten sinne voisi sitä hömppää naputella.

Paljon olisi taas kirjoitettavaa, mutta kun työpaikalla istuu jo vähintään sen 7,5 tuntia koneen ääressä piirustelemassa ja kirjoittamassa, niin ei oikein kotona enää jaksaisi päätyä tähän koneen ääreen. Olen pohtinut pitäisikö alkaa taas kirjoittaa näitä blogitekstejä tuossa sohvalla tabletilla ja lisänäppiksellä samalla voisi tuijotella ulos ikkunoista. Edellä mainittu voisi olla ratkaisu tähän julkaisujen hitauteen. Taas minulle olisi "hyviä" juttuja useampi kappale, mutta pitäisi vaan aloittaa jostain enkä tiedä mistä.

Oheen kuitenkin hieman raikkaan keväisiä kännykkäkuvia tuosta omalta pihalta. Pyrin palailemaan hieman nopeammin seuraavan jutun kanssa taas. Vielä olisi reilu puolikas tätäkin vuotta jäljellä, eli voisihan niitä tavoitteita sille loppupuolikkaallekin asettaa.

Instassa kuitenkin todennäköisesti perjantaina ja lauantaina tornien taistoreissusta jokunen kuva. Näillä mennään ja huomenna vuoden ensimmäinen työmatkapyöräilypäivä. Nähtäväksi jää miten uusi peli kulkee. Maanantaiselta pyöränostoreissulta tarttui myös mahdollisia verhovaihtoehtoja. Tykkäisin itse kovasti noista kaijoista, mutta toisellakin osapuolella valitettavasti on sanansa sanottavana.

Ihanat kaijat!