Viime vuoden tavoitteet ja mietteitä alkaneelle vuodelle

Viime vuoden tavoitteet taisin kirjailla vasta heinäkuussa, joten kovin suuria suunnitelmat ei ollutkaan. Tavoitteena oli muutama uusi kansallispuisto, jossa en ollut aiemmin käynyt. Tätä täytyy ehkä sen verran laventaa, että uusi retkeily-ympäristö. Vielä heinäkuussa kävin Rokualla ja heti perään syyskuussa Evolla retkeilemässä. Rokua vakuutti, niin että sinne täytyy mennä joku kerta uudelleen, kovin paljon kun ei heinäkuun superhelteissä jaksanut tehdä. Evo puolestaan vaikutti mukavalta, joskin aika monta muuta ihmistä oman poppoon lisäksi sekä valtava määrä hirvikärpäsiä hieman verotti tunnelmaa ja kokemusta.

Tammikuun alkupuolella näytti näin vähänlumiselta

Kesän paahteissa kuivahtanut kukka parinkympin pakkasissa

Useamman yön vaellus oli kanssa edelleen haaveissa. Loppujen lopuksi päästiin kahteen teltassa ja yhteen lähes autiotupa olosuhteissa vietettyyn yöhön sekä maltilliseen noin 30 kilometrin pidennettyyn viikonloppuun. Kaikista kömmähdyksistä ja pienistä vastoinkäymisistä huolimatta reissu oli oikein onnistunut ja mukava.

Hieman suuruudenhullu tavoite oli kyllä enemmän yhden yön retkiä. Heinäkuuhun mennessä, kun öitä ulkona oli tullut tasan kaksi ja yksi epäonnistunut. Edellisen vuoden tulos kuitenkin oli seitsemän. Tuloksena viime vuodelle oli se samainen seitsemän yötä ulkona, koska kesälomareissun suunnitelmat menivätkin täysin uusiksi helteiden vuoksi. Telttayöpymiset siis suoritettiin jälleen Tornien taiston yhteydessä tällä kertaa Kurjenrahkassa, erään mökkireissun yhteydessä kesäkuussa, syyskuussa Evolla 'nuku yö ulkona' -yönä, Seitsemisissä minivaelluksella sekä lähes helteisenä lokakuun viikonloppuna Teijossa.

Talviyöpyminen jäi edelleen odottelemaan itseään ja voi olla, että uskallusta löytyy jälleen vasta loppuvuodesta. Lopulta ehkä helpoin tavoite oli huimat kaksi retkeä kuukaudessa. Tämä tuli kyllä kasaan oikein hyvin ja lopulta joulukuu taisikin olla vilkkain päiväretkeilykuukausi kolmella retkellä.

Tälle vuodelle puolestaan voisin edelleen pitää tavoitteena kaksi uutta retkeilykohdetta eli laajennetaan tämä nyt koskemaan luonnonsuojelualueita, retkeilyalueita ja sen sellaisia kansallispuistojen lisäksi. Turha tässä on alkaa väheksymään muitakaan retkeilykohteita kansallispuistojen kustannuksella ja kun käymättömätkin alkavat pikkuhiljaa olla aika pitkällä.

Hämmentäviin paikkoihin sitä päätyykin, kuten Järvenpäähän

Tornien taiston perinnettä olisi mukava edelleen päästä jatkamaan ja muutenkin kiikuttaa itsensä sekä lintuoptiikkansa ahkerammin lintutornille. Tämä koskee myös kevään jälkeistä aikaa, ettei lintujen aktiivinen havainnointi jää vain kevätkauteen. 100 lintulajia listaa olen täytellyt hyyyvin hitaasti, koska nähdyt rajoittuvat lähinnä ikkunoista ja liikkuvasta autosta havainnointiin, kuitenkin olisi aika paljon lajeja, joita yleensä ennemmin kuulee kuin näkee.

Haikailen edelleen pidemmälle vaellukselle, mutta katsotaan miten aikataulut, suunnitelmat ja sääjumalat käy yksiin keskenään. Kunnon vaelluksen lisäksi olisi kiva tehdä muutamakin parin yön reissu sekä niitä yhden yön piipahduksia.

Hyväksi ja terapeuttiseksi havaittua kahta retkikertaa kuukauteen vähintään pitäisi yrittää jatkaa. Tähän väliin täytyy tunnustaa, että tammikuussa tämä ei kyllä toteutunut ja se kyllä vaikuttaa ihan yleiseen mielialaan ja vireystilaankin. Olisikohan tässä nyt ollut kaikki näiden osalta. Pikkuhiljaa voisi alkaa jo tulevien yöreissujen mahdollisia paikkoja ja sopivia aikoja toteuttaa niitä pistää ihan kalenteriinkin asti. Tiedän jo tässä vaiheessa, että työrintamalla tulee vähintäänkin koko kevät olemaan erittäin hektistä, joten akkujen latausta väliin jos toiseenkin olisi ihan suotavaakin ajatella.