No tämä rannikkovierailu ei ollut tosiaan kyllä Espoota kauemmas, mutta kovin harvoin sitä nykyään tulee käytyä meren rannalla, kun ei enää Espoossa asu eikä myöskään keskusta ole kovin suuressa huudossa.
Vihdoin alkaa päivät olla niin pitkiä, että ehtii myös töiden jälkeen johonkin muualle kuin ihan tuohon vaan lähipöpelikköön. Päätettiin mielettömän ihanan keväisen auringonpaisteen innostamina lähteä piiitkästä aikaa kahville johonkin muualle kuin omaan olohuoneeseen. Kun kerran Nokkalan Majakka oli vielä testaamatta, niin sinnehän sitä sitten lähdettiin.
Oli mukava hörppiä kahvia merelle katsellen. Aika pitkälle meri oli vielä jäässä, mutta muutamia sulapaikkoja oli lähempänäkin. Jään ja meren vaihtumiskohdassa lensi useampiakin lintuja kahvin aikana, ne tosin jäivän mysteereiksi. Sen sijaan muutama pari isokoskeloita lensi aivan ikkunan editse ohi. Helppoa tämä lintujen tarkkailu.
Kahvin jälkeen ajettiin vielä Suomenojan lintualtaille. Kierrettiin hieman kirpakassa tuulessa altaat. Ihan alkumatkasta luulin kuulleeni västäräkin, mutta en vain saanut sitä näkökenttääni. Pitääkö joku muu lintu samanlaista ääntä? Altaat olivat lähestulkoon kokonaan jäässä. Viereinen puro tai lasku-uoma oli kuitenkin ihan sula. Ei sielläkään juuri muuta ollut kuin muutama telkkä ja paljon sinisorsia. Altaiden yli lensi muutamiakin hanhiparvia, yhdessä oli ainakin kanadanhanhia toisessa saattoi olla jopa metsähanhia. Lensivät ikävästi juuri auringon editse, joten määritys jäi aika olemattomaksi.
Toisella lintutornilla oli jopa pari urheaa lintusetää kaukoputkien kanssa. Me vaan tyydyimme ohittamaan kummankin tornin kiipeämättä niihin. Sen verran vilpoisaa oli ihan maantasossakin. Räkättirastaistakin ehdin jo innostua kunnes kotona tajusin jo niitä nähneeni tammikuussa pihapihlajissa.
Ei siis kovin monella lajilla karttunut lista tällä kertaa kuitenkaan. Ehkä toinen yritys johonkin muualle tulee tehtyä vielä viikonlopun aikana. Mukava kävely oli jokatapauksessa ja tuli testattua myös, että aika ohut oli altaiden jääkerros eli muutaman viikon päästä tilanne todennäköisesti on hieman linturikkaampi.
100hetkealuonnossa osa 8/100. Kirikiri. 100 lintulajia haasteessa puolestaan mennään aamun sepelkyyhky lisättynä 32 lajin kohdilla (aika onnetonta tiedän). 52 retkeä vuodessa -haasteen kohta 50. Retki luontokohteeseen, johon yhdistät lempiharrastuksesi, oikeastaan muutamankin lempiharrastuksen taisin nyt tähän yhdistää. Geokätkö puolestaan jäi vielä odottamaan.
Oi, tunnelmallista! Kyllähän se hyvinkin saattoi olla västäräkki - eikö niitäkin ole jo alkanut tipahdella rannikolle?
VastaaPoistaKyllä, sopivasti osuttiin matalan auringon aikaan. Hieman tunnelmaa latisti kun tuo jätteenpuhdistuslaitos tarjoili tuoksuja meille, onneksi aika maltillisesti.
PoistaTuo myös on takuuvarma paikka bongailla ainakin harmaasorsia, mustakurkku-uikkuja ja liejukanoja (pian pian).
Ehkä se sitten olikin (ensimmäisiä havaintoja on ollut jo tiirassa), jotenkin vaan tuli sellainen olo, että joko niitä voi olla.