Rauhaisa Repovesi tammikuun kirpakassa pakkasessa

Käytiin muutaman vuoden tauon jälkeen talvireissulla Repovedellä. Eipä jälleen marraskuun alussa tiedetty mihin nokkamme oltiin laittamassa, kun reissua varailtiin. Vielä tammikuun alussa parin viikon ennuste näytti Repovedelle sellaista mukavaa 10-15 asteen pakkasia reissun ajaksi. Mitä lähemmäs kuun puoliväliä tultiin sitä kylmemmältä ennusteet alkoivat näyttää.

Keskiviikkona pakenimme pääkaupunkiseudun lumikaaosta kohti Repovettä. Matkalla ehdimme vähän pohtia kuinka paljon lunta on tullut ja onko tietä Saarijärven parkkipaikalle aurattu. Huolet olivat turhia. Lunta oli tullut huomattavasti vähemmän kuin mitä etelämmässä ja sekä tie parkkipaikalle että tie lähes Olhavalle asti olivat aurattu muutaman päivän sisään. Parkkipaikalla eväät ja vesi edelliseltä reissulta hyväksi havaitulla taktiikalla pulkkaan ja rinkka selkään. Pakkasta oli reissun vähiten eli lähtiessä noin -12°C.

Valmiina lähtöön

 

Pääsimme lähtemään Saarijärven parkkipaikalta kohti Kuutinkämppää vasta kolmen aikaan. Reilun tunnin saimme taivaltaa ennen kuin olimme perillä. Ensitöikseen ennen täyttä pimeää saikin lähteä kairaamaan järvelle reikää saunavesien ottoon sekä hakemaan klapeja saunan sytytystä varten. Sauna olikin remontoitu sitten viime kerran. Ainakin lattia, kiuas ja jopa ikkuna olivat vaihtuneet uudempiin. Muutenkin sauna tuntui tilavammalta. Illan aikana pakkanen kiristyi ja makuupusseihin kömpiessä lähenneltiin ulkona jo kahtakymmentä pakkasastetta.

Hämärä alkoi jo hiipiä

Alkumatkasta jaksoi näpätä pari kuvaakin

 

Kämpän rannasta saunavesien haussa

Yön aikana lämpötila tuvassa laski kohtuu verkkaisesti ja joskus kuuden aikaan lämpötilan ollessa noin viisi astetta, tuli selväksi, että oli tullut tehtyä ehkä vähän huono valinta makuupussien kanssa. Kotona mielestäni paras pakkaustilavuus-lämpö-painosuhde oli ollut noin +5°C comfortilla olevissa untuvapusseissa, unohdin vaan ottaa huomioon pakkasten vaikutuksen tuvan lämpötilaan. Turha asiaa oli sen kummemmin surkutella, vaan piti kömpiä sytyttelemään kamiinaan tulet ja sitten sujahtaa takaisin lämpimän makuupussin syleilyyn odottelemaan tuvan lämpeämistä.

Hitaasta aamusta nauttiessa tuli tehtyä päivälle suunnitelma. Pakkanen tulisi pysymään koko päivän siinä -20°C nurkilla, joten kovin pitkälle ei taitaisi päiväretkelle uskaltaa. Lounaan jälkeen käytiin laiturilla kahvittelemassa, jonka jälkeen lähdettiinkin tervehtimään aurinkoa nousemalla Mustavuorelle. Näkötornille asti ei viitsitty, mutta sopivan korkealla kohdalla käytiin vähän ihastelemassa maisemia sekä kuvaamassa uskomattoman upeaa talvipäivää. Yksi ahkera käpytikkakin yhytettiin yhdestä polun varren kelosta nakuttamasta.

Ei hullumpi kahvittelumaisema

Ihania lumisia puita

 

Tulevaksi toiseksi illaksi ja yöksi oli luvattu kiristyvää pakkasta, joten tupaa pyrittiin yötä kohden lämmittämään hieman ylilämpimäksi. Nukkumaanmennessä ulkolämpötila oli laskenut jo miinus 26. asteeseen. Aika viileää. Kahden aikaan herätessä lämpötila oli tippunut radikaalisti tuvassa ja sai kiskoa varalla olleen toisen makuupussin päälle peitoksi. Neljän aikaan sisälämpötila olikin jo pakkasella ja oli jälleen sytytettävä kamiinaan tulet. Tuli siinä käytyä huussissakin rapsakassa -28 asteen lämpötilassa, melko raikasta etten sanoisi.

Saatiin nauttia uskomattoman upeista talvipäivistä

Aamu valkeni jälleen aurinkoisena, mutta kylmänä. Päivän agendassa oli polttopuiden pilkkomista, saunavesien täydennystä, makkaranpaistoa pihanuotiolla ja saunan lämmitystä sekä rentoa oleilua. Tammikuun puolivälin lyhyt päivä tuli hyvin käytetyksi pääosin sisätiloissa. Makkararetkelle olisi hieman leppeämmässä säässä voinut toki lähteä vaikka lähimmälle yleiselle tulipaikalle, mutta -20°C ja hidas nuotio eivät houkuttaneet. Ihan vielä niin karaistuneita emme olleet.

Vedenhaku käy kuntoilusta jyrkkää mäkeä

Toisen illan kiristyvä pakkanen

 

Onneksi viimeiseksi yöksi oli luvattu vain -20°C. Yö meni sekin hieman levottomasti ja aamulla herätys tuli aivan liian aikaisin, koska pakkaaminen ja kämpän siivous tuli suorittaa 10.30 mennessä. Viimeisenäkään aamuna pakkanen ei ollut lauhtunut vaan pysyi sitkeästi kylmänpuoleisena. Tuvalta lähtiessä saimme ihailla koko matkan upeita lumisia ja auringonkultaamia maisemia. Kameran akku päätti hyytyä totaalisesti puolen tunnin jälkeen, mutta jääkylmä puhelin toimi edelleen. Parkkipaikan lähetessä vielä hieman jännitti miten auto oli suhtautunut kolmen päivän pakkasessa seisomiseen. Onneksemme auto käynnistyi muutamien köhimisien jälkeen, mitä nyt takaluukku ilmoitti olevansa koko ajan auki, kun lähdettiin ajelemaan.

Ilma oli lähes yhtä upea kuin viisi vuotta sitten

Kotiin päästessä meillä olikin pienoinen yllätys, kun sisälämpötilat olivat siinä 15 asteen kieppeillä. Eipä sitä lähtiessä ollut tajunnut Helsingin lämpötiloja katsella, niin että olisi voinut laittaa lämmitysjärjestelmästä lisälämpöjä päälle. Loppujen lopuksi lämpötilat eivät edes tuntuneet kovin pahoilta edellisen kolmen päivän päälle, joten yöksi kaivettiin vaan ylimääräistä peittoa päälle kotonakin ja jätettiin lämmitysjärjestelmän ihmettely suosiolla seuraavalle päivälle.